Kuukausi Tiruvannamalaissa on takana ja tuntuu hyvalta jatkaa matkaa. Olen viikon verran tien paalla ja kirjoittelen varmaan seuraavan kerran Thaimaasta. Tuskin maltan odottaa nakevani Anniinaa ja Paulia!
Intia on ollut tapahtumapaikkana monille suurille kokemuksille ja kohtaamisille. Tarkeimmat kohtaamiset ovat tapahtuneet itseni ja Jumalan kanssa. Niiden myota olen pystynyt kohtaamaan uudella tavalla myos muita ihmisia.
Vaikka reissu jatkuu, niin huomaan jo kaipaavani Suomea. Se tuntuu hyvalta, silla moni taalla kohtaamani ihminen on hyvin juureton. Mina olen onnellinen, silla tiedan missa juureni ja kotini on. Mieli on kepea
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Juuret! Miten tärkeää onkaan tietää, mistä ja keiden luota on kotoisin! Luulisin, että varsinkin siellä, missä nyt olet - juurettomien ja harhailevien ihmisten keskellä - se on erityisen kallisarvoista. Tarkoitan sekä maallisia että taivaallisia juuria:) Anne
Lähetä kommentti